Suurpedot mielessä

Jokaisen tulisi viettää yksi yö elämästään karhujen kanssa. Yö karhukojulla on elämys sinänsä, mutta karhujen ilmestyminen näköpiiriin nostaa sykkeen kyllä yli sadan. 

Varaa karhukojusi hyvissä ajoin, jotta saat mieleisen paikan ja ajankohdan. Palvelua tarjoavilla on useita kojuja erilaisissa maastoissa ja ne selviävät yrityksen  www-sivuilta. Itse vierailin Martinselkosen eräkeskuksen kojuilla http://www.martinselkonen.fi/ ja varasin paikan jo kevättalvella. Valitsin suopaikan sen näkyvyyden ja valoisuuden takia. Koju oli vielä reunimmainen, joten pääsin kuvaamaan karhuja kuudesta kuvausaukosta luontotaustaisena lähes joka suuntaan. 

Jos aiot valokuvata ja saada hyviä kuvia, valitse ajankohta, jolloin klo. 16:00-24:00 välillä on valoisaa tai hanki valovoimaista optiikkaa. Itse olin liikenteessä heinäkuun 4. päivä. Varaa mukaan sekä järjestelmäkamera + erilaisia objektiiveja (paras 100-300 (400 tai 500) + mahdollisesti loittorenkaita, joilla saat kohteen vielä lähemmäksi. Jalustaa ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan, koska kojuissa on kuvaustasot. Itse raahasin painavan Manfrotton turhaan kojulle. Jos omistat videokameran, niin ehdottomasti mukaan. Voit valjastaa yhden kuvausaukon sitä varten. Muista ottaa mukaan vara-akkuja ja muistikortteja, koska kuvia tulee otettua kuitenkin satoja ja kannattaa ottaakin. Niistä on hyvä sitten karsia huonot otokset pois.

Mukaan tarvitset kameran lisäksi vettä, vettä ja vettä. Itse olin kojulla lämpimänä heinäkuun yönä ja kojun lämpötila on iltapäivästä suht koht korkea, ennen kuin luukut avataan ja ilmavirtaus viilentää sisäilman. Iltaa kohti olotila helpottuu, mutta siltikin kannataa nestettä varata mukaan. Palveluun kuului eväspaketti, jossa oli voileipiä, kahvia, teetä ja vettä. 

Mukaan tarvitset myös kosteuspyyhkeitä, sillä pesumahdollisuutta käsille eikä muullekaan kojuissa ollut. Hikinen naama oli mukava pyyhkäistä mietoon savet pyyhkeseen aika ajoin. Pieni wc pönttö kojussa on, jos hätä pääsee yllättämään.

Suurin osa ajasta menee kuitenkin tähystysaukoista karhujen tiirailuun ja kun yksi karhu tulee paikalle, yleensä sieltä seuraa useampi perässä. 

Karhut ovat kaikkiruokaisia, mutta syövät pääosin kasvisruokaa eritoten marjoja. Hyvin tälle metsien kuninkaalle maistuvat myös hyönteiset, toukat ja muurahaiset. Näillä kojupaikoilla karhuja myös ruokitaan ja yllättäen koiranraksuilla. Menimme kojuille ruokinnan aloitusaikaan ja useita karhuja oli jo odottamassa paikan päällä "herkkunaksuja", joten tuli hieman kiire kaivaa kamerat esille. 

Heinäkuussa paikalle tuli myös karhuemo kolmosten kera. Karhunpennut syntyvät talvipesään ja kesäkuun alkupuolella ne lähtevät pesästä tutustumaan ulkomaailmaan emon seurassa. Pennut olivat todella leikkiväisiä ja uskalsivat jo irtautua emostakin hieman kauemmaksi. Emo vahti kuitenkin koko ajan pentuettaan ja ajoi voimakkaasti pois kaikki tunkeilijat.

Parin vuoden ikäisiä teinikarhuja ns. eraus-pentuja kojulla oli useita. Nämä nuoret yksilöt ovat itsenäistymässä ja emo vieroittaa niitä hankkimaan itse ravintoa ja pärjäämään luonnossa.

Vaikka karhut vaikuttivat kojusta käsin hellyttävän lemmikkimäisiltä, kojussa kannattaa pysyä. Välillä paikalle tuli iso uroskarhu, joka painui läheiseen metsään toisen isomman uroksen perässä. Kohta alkoi valtava jyske ja pauke, kun karhut ottivat metsässä mittaa toisistaan. Siinä välissä ei olisi ollut kiva olla.

Pienet pennut olivat paitsi leikkiväisiä myös uteliaita. Viereisen kojun ovea käytiin kokeilemassa useamman kerran ja meidänkin kojun tuuletusaukosta kuului sierainten ilmaa vetävä ääni, kun pentu haisteli uusia tulokkaita. Silloin piti tarkistaa, että ovi on varmasti säpissä.

Paras kuvausaika kojulla oli iltakuuden ja kymmenen välillä. Sen jälkeen hiljeni. Tosin yllättäen suolla käveli myös yöllä hirvi, mikä lienee harvinaista karhualueilla.